Alla vuoden 2020–2021 levityskatalogi. Katalogin videoiden täyspitkät esikatseluversiot vaativat kirjautumisen. Voit pyytää rekisteröitymistä täällä.
Levityskatalogi 2020–2021
Timo Bredenberg, Liquidity (2020|08:40)
Liquidity tarkastelee talouden metarakenteita ja kieltä. Teoksen keskiössä ovat nestemäisyyteen liittyvät kielikuvat ja sanonnat, joilla talouden ilmiöitä luonnollistetaan. Fotogrammetrialla ja 3D-mallinnuksella toteutettu visuaalinen maailma viittaa sekä J.G. Ballardin tieteisromaaniin Uponnut maailma että videopeli Pipe Maniaan, jonka pelimekaniikat muuntuvat teoksessa vertauskuviksi kompleksisiin systeemeihin kätkeytyville ilmiöille kuten veronkierrolle ja rahanpesulle.
Jussi Eerola, Blue Honda Civic (2020|10:45)
Romanttinen maalaustaide kuvasi usein säätiloja, kansallisen maiseman topografiaa, uskonnollisia teemoja, luonnon henkisyyttä ja metsästystä. Minimalistinen tie-elokuva Blue Honda Civic peilaa kuskin mielenmaisemaa tienvieren vaihtuvaan maisemaan.
Saara Ekström, Shadow Codex (2020|12:30)
Turun lääninvankilan (1835–2007) tyhjissä tiloissa kuvattu teos dokumentoi valvontakoneistoa, arkkitehtuuria ja vankilan seiniin piirrettyjen viestien kerrostumia. Merkinnät ovat väyliä varjomaailmaan, yksilön psyyken pimeään puoleen, mutta edustavat myös sellaisen yhteiskunnan sameaa unta, joka kätkee näkyviltä ”lian” jota se generoi.
Liinu Grönlund & Okku Nuutilainen, Observe These Words (2020|07:24)
Pienet uhanalaiset sammakkoeläimet elävät elämäänsä tutkijoiden niille rakentamissa terraarioissa. Villeys ja keinotekoisuus, menetetty ja tuleva ovat samaan aikaan läsnä. Pitäisikö maailmanlopun ennustusta vastaan taistella vai antautua apokalyptisen kertomuksen vietäväksi? Minkälaisia todellisuuksia ja tulevaisuuksia rakennamme päämme sisälle ja sen ulkopuolelle?
Eeva-Mari Haikala, Eeva-Marin itkut ym. (2020|12:22)
Videossa taiteilija kuuntelee vanhempiensa jäämistöstä löytynyttä c-kasettia. Hänen äitinsä on nauhoittanut kasetille taiteilijan ensimmäisen ikävuoden erilaisia tilanteita ja ääntelyitä. Videoteos on kuvattu yhdellä otoksella, ja taiteilija kuulee kameran edessä nauhan ensimmäistä kertaa tietämättä etukäteen sen sisältöä.
Marja Helander, Suodji (2020|04:25)
Suodji (Suoja) sovittaa vanhan tarinan Utsjoelta, Saamenmaalta, tähän päivään. Se kertoo legendan ohjaajan sukulaisesta, Oula Iivari Helanderista, ja hänen toimistaan Utsjoella Espanjan taudin aikaan vuonna 1918. Oula Iivari Helander päätti huijata kuolemaa ja otti kohtalonsa omiin käsiinsä. Tänä päivänä koronavirus on samanalainen uhka. Elokuvan päähenkilö päättää seurata Oula Iivarin jalanjälkiä. Mutta kuka lopulta on kukakin?
Honkasalo – Niemi – Virtanen Collective, Atomic (2020|11:53)
Atomic on poeettinen matka, joka kertoo erään erityisen korun tarinan. Koru suunniteltiin USA:n armeijan tilauksesta vuonna 1945. Korukivenä on radioaktiivinen trinitiitti, joka syntyi ensimmäisen ydinkokeen sivutuotteena, New Mexicon autiomaassa. Tähän pieneen esineeseen tiivistyy totaalinen väkivalta, kauneus, kalliit, ylevät ja erityiset materiaalit sekä ihmisen keskeneräisyys.
Hannu Karjalainen, Daemon (2020|11:53)
Salaperäiset puhuvat esineet keskustelevat vihamieliseen sävyyn, nähtävästi ilmastonmuutoksesta. Nainen istuu kylpyammeessa ja kuuntelee. Seuraa unenomainen matka läpi tilan ja ajan, jonka aikana nainen kokee transformaation.
Yassine Khaled, Monitor Man in the Time of Pandemic (2021|18:23)
Monitor Man in the Time of Pandemic tarkastelee globaalia kriisiä Covid-19-pandemiasta länsimaiden yhteiskunnallisiin epävakaisuuksiin. Yassine Khaledin luoman Monitor Man -konseptin tavoitteena on rikkoa kansallisia ja fyysisiä rajoja. Elokuvassa nähdään uudenlaista vuorovaikutusta kuuden osallistujan käydessä keskusteluja Monitor Manin kanssa kolmen mantereen välillä.
Marjo Levlin, Ellipsis (2020|28:15)
Ellipsis on polveileva tarina, jossa monologin kertoja kohtaa jousiampujien harjoitusalueena toimivassa metsässä kolmiulotteisia eläinkuvia ja niiden yhteyteen puiden väliin ripustetun suuren kankaan, joka herättää mielikuvan metsäisestä elokuvakankaasta tai näyttämöstä eläinpatsaineen. Tarina herättää jousiampujien maaleina toimivat mykät ja arvoitukselliset muovieläimet eloon, osaksi historiaa, joka johtaa Disneyn kuuluisan Bambi-elokuvan myötä pohtimaan urheilumetsästystä sekä eläimen ja ihmisen kuvallisen esittämisen perinteitä. Kollaasinomainen, omintakeisesti tekstiä ja visuaalista aineistoa yhdistelevä esseemäinen elokuva on pääosin kuvattu metsässä Itä-Helsingissä, mutta myös Rabat’n eläintarhassa Marokossa, Kunstkameran kokoelmissa Pietarissa sekä sattumalta eräällä syrjäisellä hautausmaalla Oregonin Astoriassa, Yhdysvalloissa. Lisäksi teoksessa on käytetty otteita vanhoista stereokuvista.
Jaakko Pietiläinen, Shrouds Have No Pockets (2021|29:40)
N.N. on lomalla. Hän viettää sitä ilmaisessa premium-hotellissa nauttien kuratoidusta menusta yhtälailla ilmaisia elämyksiä. Vastineeksi N.N.:ää pyydetään tekemään päivittäinen matka iGumilla – erityisellä, älypuhelimella ohjattavalla laitteella, joka pystyy muokkaamaan ja tallentamaan käyttäjänsä tietoisuutta hammashermoyhteyden välityksellä. Shrouds Have no Pockets on Chris Markerin La Jetéen jälkielokuvallinen jatko-osa. 3d-animaatiota ja kuvattuja näkökulmaotoksia yhdistävä teos tutkii eletyn todellisuuden ja välitettyjen kokemusten kuten unien, muistojen, pelien ja elokuvien välistä suhdetta. Shrouds have no pockets lainaa La Jetéeltä sen keskeiset ajan, tietoisuuden ja muistin teemat ja sijoittaa ne uudelleen nykyisen myöhäisvaiheen kapitalismin kontekstiin, jota leimaa kaikkialla läsnäoleva ja yhä useammin koneellisesti tuotettu kuvallisuus.
Niina Suominen, Mikä aika on? (2020|07:15)
Aikamme olemus luupin alla. Teoksen lähtökohta oli visuaalisesti kiinnostavan ja intensiivisen, kaleidoskooppimaisen runsaan kokonaisuuden luominen ja rytmittäminen yhteen säveltäjä Jukka Ruohomäen (s.1947) saman nimisen ääniteoksen kanssa. Sävellyksen äänimateriaali on toteutettu vuonna 1970 Erkki Kurenniemen suunnittelemalla DIMI-syntetisoijalla. Teoksen filmimateriaali (16mm) on ohjaajan itsensä kuvaamaa ja kehittämää, lukuun ottamatta sotakuvia, jotka ovat found footage -materiaalia. Mikä aika on? asettaa ajan kokemuksen pohdinnan keskiöön. Teoksen ihmishahmot ovat kiintopisteitä ajan kulumisen ja loppumisen pohdinnoille. Sotakuvat toimivat universaaleina symboleina, jotka heijastavat ihmisluonnossa kaikkina aikakausina ilmenevää väkivaltaa. Teoksen kautta on mahdollista pohtia ajan katoavaista olemusta sekä katsojan suhdetta konfliktien täyteiseen aikaan, jota elämme.
Maija Tammi, The Problem of the Hydra (2020|09:40)
The Problem of the Hydra (Hydran ongelma) on kokeellinen lyhytdokumentti, joka käsittelee makean veden polyypin, hydran, aiheuttamia käytännöllisiä ja metafyysisiä ongelmia 1700-luvulta tähän päivään. Toisin kuin suurin osa eläimistä, Hydra vulgaris ei vanhene – lainkaan.
Maija Timonen, Correct Distance (2020|39:47)
Correct Distance tulee epämukavan lähelle heikkoja rajoja, epämääräisiä intiimiyksiä ja ylisukupolvista vastustajuutta. Ikääntymiseen liittyvät ahdistukset riitautetaan täyttymättömien odotusten kanssa kolmessa yhteenkietoutuvassa asetelmassa. Päähenkilöt yltävät synkän humoristisiin näkemyksiin yrittäessään puolustaa kertomuksiaan.
Jenni Toikka, Reel (2019|07:32)
Reel on filmiteos, jonka muodollisena aiheena on muistisairaus. Teoksessa muistisairaan havainnoima todellisuus rinnastetaan kuvataiteen peruskysymyksiin kuvasta, katsomisesta ja havaitsemisesta. Aihetta tarkastellaan liikkuvan kuvan kerronnan keinoihin liittyvänä ratkaisuina. Tapahtumat paikantuvat esityksenkaltaiseen tilanteeseen, jossa toimintojen sarja nähdään eri tavoin – etäisyyden päästä, yhtenä pitkänä ottona ja vastavuoroisesti – läheltä, leikkauksia ja kuvakulmia hyväksi käyttäen. Vaikkakin teos mukailee sairauden rakennetta, se epäloogisuudesta ja epäkronologiasta huolimatta pyrkii löytämään tavan yhdistää muistisairaan maailman palaset juonelliseksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.