Levityskatalogi 2017-2018
Vuoden 2017-2018 levityskatalogin yksikanavaiset työt valitsi vieraileva kuraattori Aily Nash (Yhdysvallat), yhdessä AV-arkin henkilökunnan kanssa.
Saara Ekström: Amplifier (2017 | 17:03)
Saara Ekström: Amplifier (2017)
Aika liikkuu vääjäämättömästi menneisyydestä tulevaisuuteen ohi nykyhetken. Ihminen liittää siihen omat merkkinsä, tahransa, rakennelmansa ja raunionsa. Suurten muutosten kynnyksellä aika käyttäytyy poikkeuksellisesti. Se poimuttuu, halkeilee ja vuotaa, päästäen lävitseen asioita jotka kuuluvat muualle, tuonpuoleiseen. Elokuvassa Amplifier vuonna 1938 valmistunut Helsingin olympiastadion on historian solmukohtaa ilmaiseva rakennus. Funktionalistisen arkkitehtuurin puhdaslinjaista tyylisuuntaa noudattaen se edustaa optimistista utopiaa sekä historian hylänneen ihmisen unohdustilaa.
Ewa Górzna: Collapse (2017 | 07:32)
Ewa Górzna: Collapse (2017)
”Collapse” kuvaa tilanteen jossa näennäisen täysi ja vakiintunut järjestys altistuu yllättävälle ja epätodelliselle siirtymälle. Kamera liikkuu hitaasti rauhallisen ja virheettömän tilan läpi, paljastaen yllättävän elementin. Ohut pinta rikkoutuu helposti. Pinnallinen mukavuus vaihtuu tuntemattomalle alueelle.
Liinu Grönlund: It Could Have Been (2017 | 12:02)
Liinu Grönlund: It Could Have Been (2017)
It could have been on videoessee, jossa yhdistyvät päiväkirjamerkinnät ja ajatukset maailman tämänhetkisestä tilasta. Rotat kuljeskelevat taiteilijoiden työhuoneessa ja kirjojen sivuilla. Keskiössä on ajatus siitä, että ihmiskunnan kadottua rotat saattavat ottaa paikkamme hallitsevana lajina.
Henna-Riikka Halonen: Placeholder (2017 | 07:43)
Henna-Riikka Halonen: Placeholder (2017)
Videossa Placeholder empatian puute on saanut ihmisen kääntymään koneiden puoleen. Virtuaalisesta, elottomasta materiaalista (objekteista) on tullut tietoisia olentoja, jotka pystyvät jäljittelemään ihmismäistä toimintaa, kertomaan tarinoita ja viettelemään. Teoksessa kuvataan hetkeä, jolloin tekoäly on kehittynyt niin pitkälle, että tietokoneet pystyvät ajattelemaan ja oppimaan omatoimisesti. Teoksen innoittajina ovat toimineet sekä tekoälytutkimuksen ja biotekniikan viimeaikaiset kehitysaskeleet että varhaisempi tekoälytutkimus, kuten Turingin testi ja Eliza-tietokoneohjelma. Teos on tehty yksinomaan löydetyistä, vapaasti käytettävistä materiaaleista ja animaatioista.
Hannaleena Hauru: Heidin suunnittelema jääkiekkoelokuva (2017 | 04:59)
Hannaleena Hauru: Heidin suunnittelema jääkiekkoelokuva (2017)
Heidin fantasia jääkiekkoilija Lauri Mäntyvaarasta ei mene ihan putkeen. Elokuva tutkii optisen ja haptisen kerronnan kohtaamisia ja elokuvakatseen valtasuhteiden muuttumista.
Jan Ijäs: Waste no. 1 Money (2017 | 17:00)
Jan Ijäs: Waste no. 1 Money (2017)
Inflaatio on saanut Zimbabwen dollarin menettämään täysin arvonsa. Seteleistä on tullut kierrätysmateriaalia, josta tehdään esimerkiksi pöytäliinoja ja lampunvarjostimia. Hararen slummien alamaailmassa Yhdysvaltain dollarit on kätkettävä vaatteisiin, jolloin seteleistä tulee nopeasti bakteereille kuhiseva kasvualusta. Rahanpesijöiden mukaan setelit on paras pestä hellästi käsin Omo-pesujauheella lämpimässä vedessä.
Juha van Ingen: Hello Everybody (2017 | 08:14)
Juha van Ingen: Hello Everybody (2017)
Terveisiä läheltä ja kaukaa, meiltä teille. Tervetuloa kaikille yli välimatkojen ja halki ajan. Olet tervetullut! Vaikka tervehtiminen on hyvin kulttuuri ja tilannekohtaista, niin sitä käytetään kaikissa tunnetuissa ihmiskulttuureissa. Tervehdykset, jotka muodostavat Hello Everybodyn narratiivin, vievät tutun rituaalimme vielä yhden askeleen pidemmälle.
Jonna Kina: Arr. for a Scene (2017 | 05:17)
Jonna Kina: Arr. for a Scene (2017)
Arr. for a Scene on dokumentaarinen muotokuva kahdesta foley-taiteilijasta ja heidän työskentelystään yhden elokuvahistorian tunnetuimman kohtauksen parissa (Alfred Hitchcockin Psykon, 1960, suihkukohtaus). Tämä esitys on dokumentoitu 35 mm filmille. Katsoja näkee alkuperäisen kohtauksen sijaan foley-taiteilijat luomassa äänitehosteita, kuten askeleiden, suihkun ja sulkeutuvan oven ääniä. Performanssinsa aikana foley-taiteilijat katsovat suoraan kameraan. Teos kääntää elokuvallisen asetelman ja katsojan katseen käänteiseksi. Katsojasta tulee osa elokuvan kohtausta. Teos tutkii, miten ääniä tuotetaan elokuvallisiin tarkoituksiin ja mitä tapahtuu kun elokuvan rakenteita puretaan osiinsa.
Reija Meriläinen: Crush (2017 | 04:44)
Reija Meriläinen: Crush (2017)
Hydraulinen puristin murskaa hyytelömäisiä käsiä ja jalkoja toistuvasti musiikin tahtiin. Tekoraajat on tehty synteettisestä ballistisesta hyytelöstä, jota yleensä käytetään ammusten testaukseen, sillä se vastaa tiiviydeltään ihmislihaa. Video on tehty yhteistyössä Hydraulic Press Channelin kanssa.
Anneli Nygren: Papsubeibet ikäkriisissä (2017 | 04:40)
Anneli Nygren: Papsubeibet ikäkriisissä (2017)
Tuskin täysi-ikäisenä jo keski-iän kriisissä.
Jukka Silokunnas: Hei vaan! (2017 | 01:01)
Jukka Silokunnas: Hei vaan! (2017)
Pienenä matkustin paljon perheen kanssa. Katsoin asuntovaunun ikkunasta muuttuvaa maisemaa. Vasta vanhempana tajusin. Minä muutuin, ei maisema.
Antti Tanttu: Qualia (2017 | 06:43)
Antti Tanttu: Qualia (2017)
Liitutauluanimaatio Qualia etsii kokemuksen olemusta. Sama tunne, sama kipu, sama väri on paradoksi, jokaisen ihmisen kvalia on omakohtainen. Yleinen kokemuksen olemus on tavoittamaton.