Markku Mäkisen lapsuudenkotiin iski salama. Tulipallo tunkeutui radiosta huoneeseen ja syöksyi ikkunasta ulos. Tuo hetki muutti Markun maailman. Salaman kirkkaus paljasti hänelle huoneessa olleet näkymättömät olennot. Mäkisen mukaan hänen maailmansa avautui ja hän alkoi nähdä asioita mitä muut eivät näe. Tästä lähtien lapsi leikki vain tonttujen ja keijujen kanssa. Nuorukaisena hän pakeni ymmärtämätöntä maailmaa pieneen erämajaan ja erakoitui vuosiksi.

Mäkisen luontosuhde on yhä poikkeavan intensiivinen. Hän lähti kuvausten päätyttyä erämaahan, haaveenaan sukeltaa ajan ja paikan rajat kadottavaan metsänpeittoon. Matka pohjoisissa metsissä kestää vähintään vuoden, mutta paluu ei ole varma.

Mäkisen maailmankuva on kofliktissa rationaalisen maailman vaatimusten kanssa. Elokuva vertaa Markku Mäkisen kamppailua maailmansa säilyttämiseksi taidemaalari Oscar Parviaisen (1880-1938) kohtaloon.