Preludi Op. 28 nro 2
Toikka Jenni
Pitkän yhtenäisen oton aikana näemme kahden henkilön vuoroin soittavan pianoa ja vuoroin kuuntelevan. Kappale on molemmilla soittokerroilla sama – Chopinin Preludi Op. 28 nro 2 – mutta esittäjän vaihtuessa vaihtuu samalla tulkinta kappaleesta ja se, kenen näkökulmasta kappaletta ja sen esittämistä tarkastellaan. Katkeamaton soitto ja leikkaamaton otto kiinnittävät tahollaan tapahtuman yhteen ajalliseen hetkeen, mutta kameran liikkuessa ja henkilöiden paikkojen vaihtuessa aika yhtä lailla kerrostuu. Soittajasta tulee kuuntelija ja kuuntelijasta soittaja. Ingmar Bergmanin Syyssonaatin (1978) eräässä keskeisessä kohtauksessa äiti ja tytär soittavat vuorollaan toisilleen kyseisen sävellyksen. Koska molemmat tuntevat teoksen, he pystyvät asettautumaan toisen asemaan kuunnellessaan ja katsellessaan toisen soittoa. Tämän kaltainen tilanne nostaa esille kysymyksiä vastavuoroisuuden tunteesta, simultaanisuudesta ja aistienvälisyydestä. Voisivatko roolit sekoittua katsojasta ja kuuntelijasta katsottavaksi ja kuunneltavaksi? Voiko toisen soittoa seuratessa tuntea omat kätensä, sormensa koskettimilla?
Preludi Op. 28 nro 2
Prelude Op. 28 No. 2
Jenni Toikka
Syntynyt: 1983
7 teosta