Taidetta taiteen vuoksi: Muistijälkiä

AV-arkin ja Cinema Orionin Taidetta taiteen vuoksi -sarja jatkuu näytöksellä ”Muistijälkiä” tiistaina 23.4.2024 klo 17. Näytöksessä kuljetaan niin metsäisessä kuin urbaanissa maastossa yksityisten ja jaettujen muistojen perässä, maanitellaan niitä esiin ja kaivetaan maasta. Osansa saavat sekä kuolleet, kadonneet että eloonjääneet. 

Näytöksen aluksi nähdään kaksi lyhytelokuvaa AV-arkin arkistosta: Maija Blåfieldin Jos minut olisi haudattu kadunkulmaan (2011), joka seikkailee jätteiden ja jäämistöjen parissa, sekä Liisa Karvosen ja Ulla Väätäisen Odotus (2010), joka palaa jatkosodan ylisukupolviseen traumaan ja kaipaukseen. 

”Muistijälkiä” jatkuu nuoren meksikolaisohjaaja Sofia Peypochin elokuvalla earth altars (2023, nostokuvassa), joka voitti sekä pääpalkinnon että parhaan esikoisohjauksen palkinnon viime lokakuussa Doclisboa-festivaalilla Portugalissa. Elokuva on tekijänsä henkilökohtainen tutkimus ja yritys etsiytyä uusia reittejä naisiin kohdistuvan väkivallan jäljille ja tutkia selviytymisen olemusta. Muistavatko luut pelon, jota ne ovat tunteneet? Mitä jää jäljelle, kun kaktus hajoaa? 

Taidetta taiteen vuoksi tuo yhteen taiteilijain liikkuvaa kuvaa, mediataidetta ja kokeellista elokuvaa niin Suomesta kuin ympäri maailmaa, uutuuksia ja klassikoita. Näytössarjaa ovat tukeneet Koneen säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kaupunki. Sarjan kuratoinnista vastaa työryhmä, johon kuuluvat Diego Ginartes, Sepideh Rahaa, Tytti Rantanen ja Azar Saiyar. Kevään teema on Jälleenrakennustyömaa. Kevään viimeinen Taidetta taiteen vuoksi -näytös esitetään 21.5.2024. Näytöksiin on vapaa pääsy – lunasta ilmainen lippusi Cinema Orionin verkkokaupasta!

Näytöksen teokset: 

Maija Blåfield: Jos minut olisi haudattu kadunkulmaan (FI 2011, 05:40, suomi, S)

Jos minut olisi haudattu kadunkulmaan kertoo pienimuotoisesta toisinnäkemisestä, josta kauneuden kokeminen jokapäiväisessä elämässä usein muodostuu. Teos on kuvattu taiteilijaresidenssin aikana Frankfurt am Mainissa. Kadunkulman roskakasaan hylätty hautakivi muodostui lähtökohdaksi vieraan ympäristön tarkkailuun. Kaupunki näyttäytyy tyhjänä maisemana, jota tarkkaillaan kertojan ulkopuolisesta näkökulmasta. Siinä ympäristön arvojärjestys, tarkoituksenmukaisuus ja arkinen logiikka jäävät sivuun ja monumentit löytyvät takapihoilta. Kiitokset inspiraatiosta herra ja rouva Dreherille.

Liisa Karvonen & Ulla Väätäinen: Odotus (FI, 2010, 04:00, ei dialogia, 7)

Sota-aikaan sijoittuva videoteos kuvaa yhden ihmisen katoamista ja odotusta. Jäljellä on elämän jättämiä jälkiä ja merkkejä kohtalon kieputuksesta. Odotuksen tarina leijuu syklisen ajan mutkakohdassa tasolla, jolla materia pakenee reaalimaailmaa.

Sofia Peypoch: earth altars (MX 2023, 69:00, espanja, 12)

Sofia Peypoch: earth altars (2023)

Tekijä palaa maastoon, jossa hänet kidnapattiin. Pimeyden ja hiljaisuuden keskellä hänen kätensä etsivät maan alta haudatun muiston jälkiä. Toiset kädet toistavat tätä näyn kaltaista elettä. Maa on muuttumaton todistaja, joka kieltäytyy unohtamasta. 


Taidetta taiteen vuoksi: Muistijälkiä, 23.4.2024, Cinema Orion

Lisätietoja: Cinema Orion


AV-arkki on edistänyt suomalaisen mediataiteen asemaa vuodesta 1989. Taiteilijat osallistuvat tähän tapahtumaan AV-arkin edistämistyön ansiosta. Jos haluat seurata viimeisimpiä uutisiamme, tilaa uutiskirjeemme!