Kevään kolmas Taidetta taiteen vuoksi -näytös nimeltään Above & Under kutsuu tarkastelemaan ihmisten ja muiden eläinten sekä elollisten olentojen yhteiseloa. Näytöksen nimi viittaa toisaalta ianaikaiseen jaotteluun maallisen ja taivaallisen välillä, toisaalta ihmisten luontokappaleiden välille luomiin hierarkioihin. Näytöksen teokset tutkistelevat, miten erilaiset ihmiset ja elolliset olennot ovat kietoutuneet toisiinsa ja luovat yhdessä uutta, esimerkiksi ekologisen elokuvantekemisen prosesseissa ja kulttuurisen kirjeenvaihdon avulla. Teokset tarkastelevat myös kriittisesti sitä, kuinka ihmiset ovat historian saatossa väheksyneet eläinten älykkyyttä, patologisoineet ja pyrkineet kontrolloimaan ihmislajin kirjoa sekä jalostaneet toisia lajeja omien esteettisten mieltymyksiensä palvelukseen.

Huom! Näytös poikkeuksellisesti sunnuntaina aamupäivästä klo 11.00.

Näytöksen kokonaiskesto on noin 1h 20 min. Näytöksen jälkeen taiteilijat Müge Yıldız, Leena Lehti, Marjo Levlin ja Marloes van Son ovat paikan päällä lyhyttä Q&A-tuokiota varten.

Tervetuloa!

Taidetta taiteen vuoksi tuo yhteen taiteilijain liikkuvaa kuvaa, mediataidetta ja kokeellista elokuvaa niin Suomesta kuin ympäri maailmaa, uutuuksia ja klassikoita. Näytössarjaa ovat tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kaupunki. Sarjan kuratoinnista vastaa työryhmä, johon kuuluvat Diego Ginartes, Sepideh Rahaa, Azar Saiyar ja Avreno Heikka.

ABOVE & UNDER

Pvm ja aika: sunnuntai 8.6. klo 11.00
Paikka: Cinema Orion (Eerikinkatu 15, Helsinki)
Esteettömyys: Cinema Orion ei ole esteetön. Teatterisalin parvekkeella on kaksi pyörätuolipaikkaa. Lue tarkemmat esteettömyystiedot Cinema Orionin verkkosivuilta.

Vapaa pääsy! Lunasta ilmainen lippusi Cinema Orionin verkkokaupasta.

OHJELMA

Müge Yıldız: Non/Living (2024) | 10:36 

Non/Living on tutkimusmatka, joka syventyy elävien organismien – Saccharomyces cerevisiae -hiivojen – ja ei-elävien olentojen – kummitusarkeologin – yhteistyöhön. Elokuva pyrkii löytämään lähestymistavan ihmisten ja ei-inhimillisten olentojen välille samalla tutkien ekologista elokuvantekoa ja materialistista elokuvailmaisua. Müge Yıldız toteutti useita kokeita löytääkseen parhaan reseptin elokuvan tuottamiseksi mikro-organismien avulla. Teoksen keskiössä ovat taiteen ja tieteen leikkauspiste, prosessiin perustuva kokeellisuus sekä kamerattomaan elokuvantekoon liittyvät menetelmät.

Yıldızin elokuvaa säestää livenä äänitaiteilija Marloes van Son.

Müge Yıldız on Suomessa asuva turkkilainen taiteilija, elokuvantekijä ja tutkija. Hänen taiteellinen praktiikkansa yhdistää kokeellista elokuvantekoa ei-inhimilliseen kumppanuuteen, rikkoen perinteisen elokuvanteon rajoja. Hän työskentelee pääasiassa analogisen filmin, arkistoäänien ja -kuvamateriaalien parissa.

Yıldız on osallistunut elokuvafestivaaleille ja näyttelyihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti, kuten 68. BFI London Film Festival (Iso-Britannia), 36. Images Festival Toronto (Kanada), Janela Internacional de Cinema do Recife (Brasilia) ja 24. Festival des Cinémas Différents et Expérimentaux de Paris (Ranska). Hänen viimeisin monitieteinen taideprojektinsa ‘Celluloid Film’ esiteltiin Future Materials Bank -alustalla, joka on osa Nature Research -osaston hanketta Jan van Eyck -akatemiassa.

Marloes van Son rakentaa soittimia, installaatioita ja järjestelmiä. Hänen kehittämänsä elektromekaaniset esineet tutkivat luonnonilmiöitä ja arkisia laitteita. Uudelleenkäyttämällä tavallisia esineitä hän pyrkii luomaan epätavallisia, mutta silti tuttuja kokemuksia.

Hänen viimeaikainen työnsä keskittyy ääniesineisiin, soitinrakennukseen, graafisiin partituureihin ja kokeellisiin sävellyksiin. Esityksissä Marloes soittaa itse rakentamiaan soittimia yhdistettynä lauluun ennalta sävellettyjen partituurien mukaan.

Alankomaista kotoisin oleva Marloes asuu ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Viimeaikaisia tapahtumia ovat muun muassa yksityisnäyttelyt Galerie AMU:ssa (Praha, Tšekki) ja Tekniikan museossa (Helsinki, Suomi). Taiteilijaresidenssit bb15:ssä (Linz, Itävalta), Titanikissa (Turku, Suomi) ja DordtYartissa (Dordrecht, Alankomaat). Ääniesityksiä on ollut muun muassa tapahtumissa Art Fair Suomi (Suomi), Inversia Festival (Venäjä), Lofoten Sound Art Symposium (Norja), Noise oor festival (Iso-Britannia), STEIM (Alankomaat), SMC2017-konferenssi (Suomi) ja DASH-festivaali (Helsinki, Suomi). Hän on esittänyt teoksiaan myös tapahtumissa Supermarket-taidemessut 2017 (Tukholma, Ruotsi), ITGWO-festivaali (Vlieland, Alankomaat) ja Shiny Toys -festivaali (Saksa).

Inari Sandell: Butterfly Logic (2024) | 10:40 

Butterfly Logic tutkii perhosten liikeratoja, neurotyypillisyyden yhteiskunnallisia normeja sekä autismiin liittyviä psykiatrisia interventioita ja niiden historiaa. Perhosen lentotapa ei välttämättä vaikuta loogiselta ihmishavainnoitsijalle, mutta sen ”epäsäännöllinen” logiikka suojaa sitä saalistajilta. Teos esittää perhosen vastarinnan symbolina normatiivisia kognitiivisia ja kehollisia standardeja kohtaan ja ehdottaa, että poikkeavia tapoja liikkua ja ajatella tulisi tarkastella omina loogisina järjestelminään – arvokkaina, queereinä ja älykkäinä.

Inari Sandell (s. Lahti, Suomi, 1991) on monialainen kuvataiteilija, joka työskentelee Helsingissä. Hänen linssipohjainen ja veistoksellinen ilmaisunsa saa usein installaation muodon, yhdistäen valokuvaa ja liikkuvaa kuvaa tekstiiliin, metalliin ja valuihin.

Sandellin taiteellinen työskentely kumpuaa ’neuroqueering’ käytännöistä ja aktiivisesta pyrkimyksestä haastaa ja purkaa normatiivisia yhteiskunnallisia käsityksiä kehollisista ja kognitiivisista kyvykkyyksistä. Hänen viimeaikaiset teoksensa käsittelevät psykiatristen kurinpitoinstituutioiden historiaa ja niiden vaikutusta yleisiin käsityksiin neurokirjosta.

Sandellin teoksia on esitetty kansainvälisesti gallerioissa, museoissa ja festivaaleilla, kuten UKS Oslo, Hafnarborg Centre of Culture and Fine Art, FCINY, Titanik, SIC, Valokuvakeskus Peri, Exhibition Laboratory Helsinki ja Athens Photo Festival. Hän valmistui Kuvataideakatemian tila-aikataiteen maisteriohjelmasta vuonna 2023.

Miia Autio: Letter 1 / AIR (2024) | 15:30

Esseemuotoinen videoteos on johdanto taiteilijan neliosaiseen videoteosten sarjaan. Ääniraidalla kuultava dialogi pohjautuu kirjeenvaihtoon taiteilijan ja beniniläisen ennustajan Koffi Robert Djossoun välillä. Tämän vuoropuhelun avulla taiteilija pyrkii lähestymään hänelle entuudestaan vierasta maailmankuvaa – Vodunia, maailman suurinta luontoon perustuvaa uskontoa. Teos on sukellus Vodunin näkymättömään todellisuuteen ja pohdinta uskon, kuvien ja todellisuuden suhteesta. Näkymättömän tavoittelu käynnisti taiteilijalle henkilökohtaisen matkan, jonka aikana viestit, unet ja tuulen kuiskaukset alkoivat lähes itsestään kuljettaa teoksen tarinaa eteenpäin.

Teos tuo esiin Vodunin maailmankuvaan liittyviä näkökulmia sanojen ja kysymysten kautta, jotka kumpuavat kahden hyvin erilaisista taustoista tulevan keskustelijan kohtaamisesta. On tärkeää tunnistaa osallistujien erilaiset asemat ja lähtökohdat, mutta yhtä olennaista on ymmärtää, että ilman näitä eroja vuoropuhelu ei olisi mahdollinen. Teos pyrkii osoittamaan, että kulttuurienvälisessä yhteistyössä voi syntyä uusia merkityksiä, kun vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja yhteiseen päämäärään pyrkivää. Näitä merkityksiä havainnollistetaan videokuvin, jotka Koffi Robert Djossoun sanoin heijastavat taiteilijan kokemuksia näkymättömässä maailmassa.

Miia Autio on taiteilija, jolla on tausta dokumentaarisessa valokuvauksessa. Hän työskentelee valokuvan, videon ja tekstin parissa. Aution taiteellinen työskentely pohjautuu usein visuaaliseen antropologiaan, ja viimeisimmissä teoksissaan hän on itse toiminut keskustelukumppanina, etsien vuorovaikutusta teostensa teemojen ympäriltä. Hänen teoksensa käsittelevät näkyvän ja näkymättömän rajapintaa sekä kuvien vaikutusta erilaisten maailmankuvien rakentumisessa.

Leena Lehti: Existence (2023) | 04:08

Existence on pölyttäjille omistettu, abstrakti ja runollinen elokuva. Elokuvan nimi viittaa hyönteiskantojen hälyttävään vähenemiseen. Existence on kameraton ja kemikaalivapaa elokuva, jossa filmi yhdistyy siitepölyyn, kukkiin ja mehiläisten siipiin.

Leena Lehti (TaM) on Tampereella työskentelevä mediataiteilija. Hän hyödyntää teoksissaan vanhoja käsityömäisiä filmitekniikoita yhdistettynä digitaaliseen videoon ja valokuvaan. Lehden töitä on esitetty näytöksissä, taidenäyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla Suomessa ja ulkomailla.

Marjo Levlin: Underdog (2024) | 30:00

Underdog nuuskii ja tutkii koirien ja ihmisten maailmaa. Mustavalkoisessa kokeellisessa dokumenttielokuvassa ohjaaja tarkastelee rotukoirien elämää lapsuutensa kokemusten inspiroimana – kokemusten, joissa yhteiskuntaluokat ja kieliryhmät törmäsivät, vanhemmat asuivat eri maissa ja elämä oli niukkaa.

Marjo Levlin on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Teoksissaan hän käsittelee sekä henkilökohtaisia että universaaleja aiheita yhdistäen historiaa ja ajankohtaisia ilmiöitä. Taidemaalarina uranasa aloittanut Levlin työskentelee nykyään pääosin installaatioiden ja lyhytelokuvien parissa ja rakentaa usein teoskokonaisuudet kerättyjä ja löydettyjä esineitä hyödyntäen. Hänen viimeisimmissä teoksissa arkistot, tiede ja tutkimus ovat saneet yhä vahvemman roolin. Hänen teoksiaan on esitetty yksityis- ja ryhmänäyttelyissä sekä festivaaleilla 1990-luvulta puolivälistä lähtien. Marjo Levlin (s. 1966 Graz, Austria) on opiskellut Vapaassa Taidekoulussa (1990-91), Taidekoulu Maassa (1992-96) ja Kuvataideakatemiassa (2008-10), josta valmistui kuvataiteen maisteriksi tila-aikataiteen osastolta, liikkuva kuva pääaineena.

Salla Tykkä: Airs Above the Ground (2010) | 08:20  

Lipizzan hevosta pidetään vanhimpana olemassaolevana jalostettuna rotuna Euroopassa. Jalostettu rotu sai alkunsa 1500-luvulla Habsburgin monarkian tuella. Lipizzan hevoset on jalostettu klassisen kouluratsastuksen korkeinta muotoa varten. Hienoimpia lipizzalaisoreja aletaan harjoituttaa nelivuotiaina. Hevoset syntyvät tummina ja vaalentuvat asteittain, kunnes ovat täysin valkoisia. Lipizzan hevonen on olemassa, jotta se voisi tuottaa ihmiselle kauneutta. Katsomme eläimen liikkeitä ja näemme palan ihmisen historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

Salla Tykkä (b. 1973)asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on käyttänyt välineinään valokuvaa ja liikkuvaa kuvaa vuodesta 1995 alkaen. Hänen teoksensa käsittelevät muistia sekä arjen kuvissa heijastuvia valtarakenteita. Tykän teoksia on nähty useissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Tykän elokuvia on esitetty lisäksi monilla elokuvafestivaaleilla. Hänen teoksensa Giant sai vuonna 2014 Canon Tiger Award -palkinnon Rotterdamin kansainvälisellä elokuvafestivaalilla. Tykkä palkittiin mediataiteen AVEK-palkinnolla 2016.