{"id":96875,"date":"2018-02-13T00:00:00","date_gmt":"2018-02-13T00:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.av-arkki.fi\/uutiset\/tykka_taideparlamentti\/"},"modified":"2019-04-05T13:01:59","modified_gmt":"2019-04-05T13:01:59","slug":"tykka_taideparlamentti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/uutiset\/tykka_taideparlamentti\/","title":{"rendered":"Salla Tykk\u00e4: Miten muuttaa taiteen rahoitusta? Kuvataiteen kent\u00e4n ongelmia ja ratkaisuja."},"content":{"rendered":"

Julkaisemme professori Salla Tyk\u00e4n Taiken taideparlamentti tapahtumassa <\/a>13.2.2018 pit\u00e4m\u00e4n puheenvuoron. T\u00e4m\u00e4 julkaisu aloittaa uuden, taiteilijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n juttusarjamme.<\/p>\n

\n
\"\"

Salla Tykk\u00e4<\/p><\/div>\n

Salla Tykk\u00e4: Miten muuttaa taiteen rahoitusta? Kuvataiteen kent\u00e4n ongelmia ja ratkaisuja<\/h2>\n

Oma tulokulmani t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n puheeseen on kuvataiteessa, koska se on taiteen kentist\u00e4 omani ja my\u00f6s varmasti vaikein kun katsomme sen antamia toimeentulon mahdollisuuksia. Kuvataitelijat eiv\u00e4t ty\u00f6llisty muusikoiden, n\u00e4yttelij\u00f6iden tai vaikkapa ohjaajien tapaan valtion tai s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden tukemien instituutioiden kautta, vaan ty\u00f6skentely on poikkeuksetta itsen\u00e4ist\u00e4, alusta loppuun itseorganisoituvaa.<\/p>\n

Kukaan ei pyyd\u00e4, suostuttele tai patista ty\u00f6huoneelle tekem\u00e4\u00e4n teoksia. Harva ihminen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tulee kysym\u00e4\u00e4n niit\u00e4 esille ja viel\u00e4 harvempi tarjoutuu ostamaan niit\u00e4. Teosten esitt\u00e4minen tapahtuu pitkien ty\u00f6skentelyjaksojen j\u00e4lkeen gallerioissa, museoissa ja muissa julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa.<\/p>\n

Taiteilijoiden el\u00e4m\u00e4 on ongelmanratkaisukeskeist\u00e4 ja monet n\u00e4ist\u00e4 ongelmista liittyv\u00e4t juuri toimeentuloon tai sen puutteeseen.<\/strong> Toimeentulo koostuu pienist\u00e4 puroista: teosmyynnist\u00e4, opetusteht\u00e4vist\u00e4 ja apurahoista. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 osa-alueilla ansainto on satunnaista ja ep\u00e4varmaa. Suomessa on pienet taidemarkkinat, opetusteht\u00e4vi\u00e4 on tarjolla v\u00e4h\u00e4n ja taidekouluja on viime vuosina lakkautettu useita. Apurahoja saavat yh\u00e4 vain harvat.<\/p>\n

Suurimpana haasteena olen itse kokenut ep\u00e4varmuuden ja ennalta-arvaamattomuuden, sek\u00e4 siit\u00e4 johtuvan vaikeuden tehd\u00e4 realistisia pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen suunnitelmia. N\u00e4m\u00e4 haasteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toteutuvan niin yksil\u00f6n kuin yhteis\u00f6jenkin tasolla.<\/p>\n

Kuvataiteen kentt\u00e4 on monikerroksinen ja rahoitukseen liittyv\u00e4t ongelmat, jotka itse n\u00e4en ty\u00f6ni kautta, ovat l\u00e4sn\u00e4 kaikissa n\u00e4iss\u00e4 kerroksissa. Rahoitusrakenteiden takaisinkytk\u00f6kset ovat my\u00f6s monimuotoisia ja sen vuoksi taidekentt\u00e4\u00e4 ei voi hetkess\u00e4\u00a0muuttaa toimivammaksi\u00a0muuttamalla vain yht\u00e4 osaa rahoitusrakenteista.<\/p>\n

\n

Ensimm\u00e4inen ongelmakohta on taiteilija-apurahojen ja kohdeapurahojen v\u00e4hyys\u00a0 sek\u00e4 pienuus.<\/h2>\n

Valtion taiteilija-apurahan, jonka pituudet ovat puolesta vuodesta viiteen vuoteen, sai vuonna 2017 11 % hakijoista. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki eri taiteen alat. Taiteilija-apurahan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin 1470 \u20ac kuukaudessa lakis\u00e4\u00e4teisen el\u00e4kemaksun j\u00e4lkeen. K\u00f6yhyysraja on Suomessa yhden henkil\u00f6n taloudessa 1185 \u20ac, eli vain noin 300 \u20ac v\u00e4hemm\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 taiteilija-apurahat ovat kuitenkin harvojen etuoikeus ja monien unelma. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden tuet eiv\u00e4t kompensoi valtion apurahoja, vaikka ne ovat olleetkin kasvava tukimuoto taiteen eri osa-alueilla.<\/p>\n

Valtion taiteilija-apurahaa tulisi mielest\u00e4ni kehitt\u00e4\u00e4 palkkana ja t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 investointina, eik\u00e4 minimitason toimeentulona. Taiteilija-apurahan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulisi kasvattaa huomattavasti, jotta s\u00e4\u00e4ti\u00f6t voisivat nostaa my\u00f6s omia apurahojaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden korkeammista apurahoista valtion my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n apurahan ylimenev\u00e4 osuus on veronalaista tuloa.<\/strong><\/p>\n

Valtion apurahojen jakomuoto tulee my\u00f6s muuttaa neuvovammaksi ja toimikunnissa ty\u00f6skentelevien asiantuntijoiden kuuluu saada ty\u00f6st\u00e4\u00e4n palkkaa, jota he eiv\u00e4t nyt saa kokouspalkkiota lukuun ottamatta. Palkka tekee ty\u00f6st\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 kertoo siit\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 arvostetaan.<\/p>\n

Hyv\u00e4n\u00e4 tukimalliesimerkkin\u00e4 voi mainita esimerkiksi AVEKin, jossa kent\u00e4n luottamusta nauttivat palkatut tukineuvojat toimivat yhden tai kaksi kautta ja hakijat saavat halutessaan palautetta hakemuksistaan.\u00a0<\/strong>T\u00e4llainen dialogisempi ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mpi jakotapa takaa taiteen tekij\u00f6ille mahdollisuudet ty\u00f6n jatkuvuuteen sek\u00e4 samalla kannustaa tekij\u00f6it\u00e4 uudistuksiin ja kokeilevuuteen.<\/strong><\/p>\n

My\u00f6s Taikessa tulisi kokeilla miten palkatut taiteilija-asiantuntijat hoitaisivat nykyisten toimikuntien teht\u00e4vi\u00e4. T\u00e4llaiset eri alojen yksitt\u00e4iset tuotantoasiantuntijat voisivat raja-aitoja rikkovissa hankkeissa my\u00f6s konsultoida toisiaan. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4isi dialogisuutta my\u00f6s eri taiteenalojen kesken.<\/p>\n

Korkeampien apurahojen lis\u00e4ksi olisi taiteilijoille saatava lakis\u00e4\u00e4teinen n\u00e4yttelykorvaus.\u00a0<\/strong>Suomen Taiteilijaseuran pitk\u00e4\u00e4n ajama ja Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n viime vuonna lanseeraama n\u00e4yttelypalkkiokokeilu on eritt\u00e4in hieno ja tervetullut alku.<\/p>\n

\n

Suomessa taidemarkkinat ovat pienet eik\u00e4 taidetta osteta kuten kodinkoneita.<\/h2>\n

Taiteen kaupallisen hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuudet ovat muutaman dynaamisen gallerian varassa, jotka voivat vied\u00e4 suomalaista taidetta ulkomaille ja vastaavasti tuoda Suomeen kansainv\u00e4lisesti ty\u00f6skentelevien taiteilijoiden n\u00e4yttelyit\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tekij\u00f6iden ja v\u00e4litt\u00e4j\u00e4portaan kohtaamattomuus on perustavanlaatuinen ongelma. Mik\u00e4li taiteen esitt\u00e4minen ei ole kannattavaa, ei potentiaalinen ostajakunta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 teoksia. Kent\u00e4ll\u00e4 vallitsee niukkuuden kulttuuri eik\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4porras voi investoida teoksien tuotantoon ja olla siten mukana luomassa uutta ja kehittyv\u00e4\u00e4 kentt\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Suomessa v\u00e4litt\u00e4j\u00e4portaan passiivisuus merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 vaikka taiteilija saisi teoksia aikaiseksi, on niiden esille tuominen l\u00e4hes yksinomaan tekij\u00e4n itsens\u00e4 organisoitava.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 taiteilija itse maksaa siit\u00e4, ett\u00e4 saa esitt\u00e4\u00e4 teoksiaan julkisesti. Yhden k\u00e4den sormilla laskettavia gallerioita lukuun ottamatta taiteilija l\u00e4hes poikkeuksetta maksaa vuokraa n\u00e4yttelytilasta, sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 tuottaa teokset. Taiteilijat perinteisesti hakevat valtion tai s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden my\u00f6nt\u00e4mi\u00e4 kohdeapurahoja, jotka sitten menev\u00e4t sellaisinaan vuokrina kiinteist\u00f6yhti\u00f6ille. T\u00e4m\u00e4 on ainoastaan taiteilijoita kuluttava ty\u00f6vaihe, joka kertautuu monessa portaassa ja sy\u00f6 resursseja niin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4portaalta kuin tekij\u00f6ilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00e4j\u00e4porrasta tulee kehitt\u00e4\u00e4 siis yritystuilla. Galleriatiloista peritt\u00e4v\u00e4t maksut tulee lopettaa ja sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 gallerioiden toimintamenoihin, jonka kaltaiseen perustoimintaan muun muassa tulisi suunnata tukia. Taiteen kohdeapurahoja ei tulisi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 tilavuokriin vaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teosten tekemiseen. Hyvi\u00e4 uusia tukimuotoja kokeillaan jo, kuten Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n lanseeraama Visuaalisen taiteen alan v\u00e4litt\u00e4j\u00e4portaan kehitt\u00e4mishanke.<\/p>\n

Framen gallerioille my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 apuraha taidemessuille osallistumiseen on erinomainen tuki, jota tulisi kasvattaa huomattavasti, jotta sen hyv\u00e4t vaikutukset s\u00e4teilisiv\u00e4t v\u00e4litt\u00e4j\u00e4portaalta aina tekij\u00f6ille saakka.<\/strong><\/p>\n

My\u00f6s AVEKin uusi Mediarata-hanke on niin ik\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 uusi avaus suuntaan, jossa mediataiteen tuotantoyhti\u00f6it\u00e4 kannustetaan ja palkitaan. Vastaavalla tavalla toimii elokuvan laatutuki.<\/strong><\/p>\n

\n

Taiteilijat halutaan n\u00e4hd\u00e4 usein yritt\u00e4jin\u00e4, vaikka taitelijatoimintaa voi kuitenkin harvoin verrata yritt\u00e4jyyteen.<\/h2>\n

Taiteilijan ty\u00f6 ei perustu liikeideaan, ja sill\u00e4 on liikevoitosta poikkeavia tavoitteita. On totta ett\u00e4 taiteilijoilla ja yritt\u00e4jill\u00e4 on paljon yhteist\u00e4. Taiteilijat ottavat suuria riskej\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n taidetta, jonka myynnist\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n takeita. Mutta taidemarkkinoita ei voi arvioida kvartaalitalouden kriteereill\u00e4 ja usein vuosien ty\u00f6 konkretisoituu yhden n\u00e4yttelyn muotoon ja mahdolliseen myyntituloon.<\/p>\n

Mik\u00e4li taiteilija sitten myy teoksiaan yhden vuoden aikana 10 000 \u20ac edest\u00e4, h\u00e4net velvoitetaan alv-rekisteriin.<\/p>\n

My\u00f6s erityisesti elokuva- ja mediataiteen suuremmat tuotantotuet esimerkiksi Suomen elokuvas\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4 ja AVEKilta vaativat taiteilijalta tuotantoyhti\u00f6n mukanaolon. T\u00e4m\u00e4 on tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 monet taiteilijat ovat olleet pakotettuja perustamaan yrityksen, jonka mukanaan tuomat vastuut puolestaan vaativat taiteilijoilta uusia talouden- ja kirjanpitotaitoja, joiden hankkiminen tai ostaminen vaatii lis\u00e4resursseja.<\/p>\n

N\u00e4ihin ongelmiin tulisi vastata j\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4n uudelleen organisoitumisella, jonka my\u00f6t\u00e4 taiteilijoiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n taitoja parannetaan.\u00a0Taiteilijoiden etuja ajavia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 tulisi resursoida tarpeeksi. Niille my\u00f6nnett\u00e4vien avustusten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tulisi olla dialogista, johdonmukaista ja jatkuvuutta tukevaa. Nykyisen ep\u00e4varman automaatin sijaan j\u00e4rjest\u00f6jen toimintaa voisi tukea pidemmill\u00e4 tuilla ja niit\u00e4 tulisi my\u00f6s palkita hyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. Keskeisten taiteilijaj\u00e4rjest\u00f6jen rahoituksen tulisi olla monivuotista.<\/strong><\/p>\n

Taiteilijat tarvitsevat neuvoa yh\u00e4 laaja-alaisemmin muun muassa tuotanto-osaamisessa, viestinn\u00e4ss\u00e4, tekij\u00e4noikeus- ja ty\u00f6sopimuksissa. He tarvitsevat neuvoja palkkaty\u00f6n, yritt\u00e4jyyden, ty\u00f6tt\u00f6myyden ja taiteellisen ty\u00f6skentelyn yhteensovittamisessa ja viranomaisten kanssa asioimisessa.<\/p>\n

KELAssa, TE-keskuksessa sek\u00e4 verottajalla tulee taiteilijoiden asiat keskitt\u00e4\u00e4 omiin yksik\u00f6ihin, joihin ker\u00e4\u00e4ntyy siten erityisosaamista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat valtakunnallisesti tasa-arvoisia. Taiteenalojen etuj\u00e4rjest\u00f6t ja rahoittajat voivat my\u00f6s k\u00e4yd\u00e4 dialogia n\u00e4iden yksik\u00f6iden kanssa tietopohjan lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n

Alv\u2013velvollisuuden piiriin kuulumisen pit\u00e4\u00e4 olla joustavampaa, ainakin siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 10.000 \u20ac tulokattoa tulee nostaa. Taiteen Alv-veron yhdenmukaistaminen olisi eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 parannus, arvonlis\u00e4verohuojennusten piiriin eiv\u00e4t kuulu esimerkiksi mediataide ja installaatiotaide.<\/p>\n

T\u00e4ytyy kuitenkin my\u00f6s huomioida, ett\u00e4 monille taiteilijoille yhti\u00f6muotoinen ja kollektiivinen tekeminen on my\u00f6s avannut uusia mahdollisuuksia muun muassa yritys- ja vientitukien muodossa.<\/p>\n

\n

Taiteen kansainv\u00e4list\u00e4minen l\u00e4htee liian usein liikkeelle kysymyksenasettelusta: miten luoda parempaa Suomi-kuvaa? T\u00e4m\u00e4 kansallinen l\u00e4hestymistapa harvemmin kest\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 kilpailua. Mik\u00e4\u00e4n taide ei ole parempaa vain siksi, ett\u00e4 se on tehty Suomessa.<\/h2>\n

Monet taiteen viennin tukimuodot, kuten yhteis\u00f6ille suunnatut valtionavustukset, j\u00e4\u00e4v\u00e4t useimmiten yksitt\u00e4isten taiteilijoiden saavuttamattomiin.<\/p>\n

Framen tuki taiteilijoille, projekteihin, ulkomailla pidett\u00e4viin n\u00e4yttelyihin ja esiintymisiin on selke\u00e4 ja suora tapa tukea yksitt\u00e4isi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, mutta tukien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulisi kasvattaa huomattavasti. Muutenkin esimerkiksi Taiken my\u00f6nt\u00e4mien kansainv\u00e4listymistukien keskitt\u00e4minen Frameen voisi olla j\u00e4rkev\u00e4 vaihtoehto, koska sielt\u00e4 l\u00f6ytyy nykytaiteen viennin erityisosaamista.<\/p>\n

Viime vuosina taiteilijat ovat itse perustaneet s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden my\u00f6nt\u00e4mien apurahojen turvin uudenlaisia taidetiloja, jotka eiv\u00e4t ole perineet vuokraa taiteilijoilta. N\u00e4m\u00e4 taiteilijavetoiset galleriat ovat tuoneet paljon hyv\u00e4\u00e4 ja korkeatasoista taidetta sek\u00e4 kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 Suomeen sek\u00e4 lis\u00e4nneet dialogia vastaavien ulkomaisten instituutioiden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4llaisista gallerioista hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 mainittakoon SIC-galleria ja Sorbus-galleria. Nyt monien n\u00e4iden tilojen rahoitus on katkolla, sill\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6t toimivat start up -ajatuksella eiv\u00e4tk\u00e4 sitoudu monivuotisiin projekteihin. T\u00e4llaiseen kansainv\u00e4listymistoimintaan tulee suunnata niin valtion mutta erityisesti kuntien ja niiden kaupunkien tukea, joiden asukkaat palveluista hy\u00f6tyv\u00e4t.<\/strong><\/p>\n

\n

Taide muuttaa muotoaan ja eri alueiden v\u00e4liset raja-aidat h\u00e4lvenev\u00e4t. Ratkaisu tasa-arvoisempaan rahoitukseen ei ole mielest\u00e4ni uusien toimikuntien ja jaostojen perustaminen vaan yh\u00e4 tarkempi ja analyyttisempi sis\u00e4lt\u00f6l\u00e4ht\u00f6inen vertaisarviointi ja sen kehitt\u00e4minen. N\u00e4en itse Taiken aseman ja merkityksen t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 keskeisen\u00e4.<\/h2>\n

Apuraha ei ole sosiaalituki, vaan sill\u00e4 on arvokas merkitys yhteiskunnassa. Taiteen tuilla tuotetaan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, keskustelua, hyvinvointia. Niill\u00e4 on ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 vaikutus suorien ostopalveluiden ja ty\u00f6voiman muodossa. Taideteoksilla on s\u00e4teilyvaikutukset satojen vuosien p\u00e4\u00e4h\u00e4\u00e4n. Parantamalla taiteilijoiden toimeentuloa tuetaan muita yhteiskunnan taiteeseen ja sen levitykseen sitoutuvia palveluita ja rakenteita.<\/p>\n

Taikessa meill\u00e4 on olemassa vahva pohja, jolle rakentaa viel\u00e4 parempaa rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Se olisi neuvova, joustava ja paremmin resursoitu, ja tekisi yhteisty\u00f6t\u00e4 taiteen monitahoisen kent\u00e4n eri toimijoiden kanssa.<\/p>\n

Valtiol\u00e4ht\u00f6isen rahoituksen tulee toimia kannustimena uusiin kokeiluihin, taata jatkuvuus, perustua tuloksellisuuteen, mutta aina sis\u00e4lt\u00f6 edell\u00e4.<\/h2>\n

Hyvinvointivaltiossa s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 niit\u00e4 puutteita, joita valtion entist\u00e4 parempi j\u00e4rjestelm\u00e4 ei pysty viel\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/h2>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Julkaisemme professori Salla Tyk\u00e4n Taiken taideparlamentti tapahtumassa 13.2.2018 pit\u00e4m\u00e4n puheenvuoron. T\u00e4m\u00e4 julkaisu aloittaa uuden, taiteilijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n juttusarjamme. Salla Tykk\u00e4: Miten muuttaa taiteen rahoitusta? Kuvataiteen kent\u00e4n ongelmia… Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":96878,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[1341,1342,1345],"class_list":["post-96875","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-hankkeet","tag-kotimaa","tag-koulutus"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96875","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=96875"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96875\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/96878"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=96875"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=96875"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=96875"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}