{"id":1314727,"date":"2021-05-27T16:29:04","date_gmt":"2021-05-27T13:29:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/?p=1314727"},"modified":"2021-05-27T16:29:35","modified_gmt":"2021-05-27T13:29:35","slug":"helsinki-biennaali21","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/uutiset\/helsinki-biennaali21\/","title":{"rendered":"Helsinki Biennaali avautuu pitk\u00e4n odotuksen j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"\n

Helsinki Biennaali<\/a> avautuu vuoden lykk\u00e4\u00e4ntymisen j\u00e4lkeen 12.6.2021 ja on avoinna 26.9.2021 asti. Vallisaaressa ja mantereella j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 biennaali toteutuu koronarajoitusten sallimissa puitteissa ja noudattaa terveysturvallisuudessa viranomaisohjeita. Tapahtuma on laatuaan ensimm\u00e4inen. Biennaalin ohjelmistossa on mukana useita AV-arkin taiteilijoita. <\/p>\n\n\n\n

Pasi Aution<\/a> Lintudiscossa<\/a> tanssitaan \u201dtitityybeatin\u201d tahtiin. Autio on kiinnostunut lintujen laulun rytmiikasta ja musikaalisuudesta. Lintukantojen on uutisoitu romahtaneen maailmanlaajuisesti. Taiteilija haluaa teoksellaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ristiriitaisiakin tunteita yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kantaaottavan teeman \u2013 luonnon monimuotoisuuden katoamisen \u2013 musiikin viihdytt\u00e4vyyteen ja viettelevyyteen. Autio on ty\u00f6st\u00e4nyt lintujen laulu\u00e4\u00e4nist\u00e4 rytmillisi\u00e4, minimalistisia ja psykedeelisi\u00e4 \u201ddiskomusiikkikappaleita\u201d. Tanssitaiteilija Saku Koistinen<\/strong> on kehitt\u00e4nyt kappaleisiin tanssiliikkeit\u00e4 lintujen elekielen pohjalta ja ohjaa Lintudiscossa<\/em> tanssivia.<\/p>\n\n\n\n

Myytit, fakta ja mielikuvitus sekoittuvat Honkasalo-Niemi-Virtanen<\/a>-kollektiivin monimedia-installaatiossa Lazarus <\/a>(2020). Armeijan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleeseen ammusvarastoon installoitu teos koostuu videosta, tekstist\u00e4, veistoksista ja \u00e4\u00e4nest\u00e4. Taiteilijoiden mukaan teos tarkastelee sit\u00e4, miten ihmisel\u00e4m\u00e4 alkaa vedest\u00e4 ja palaa lopulta veteen. Samalla se ehdottaa tapaa katsoa maailmaa toisin. Taiteilijat eiv\u00e4t teoksellaan halua luoda uhkakuvia, vaan l\u00e4hesty\u00e4 vaikeitakin aiheita lohdullisuuden, huumorin, kepeyden ja fantasian kautta.<\/p>\n\n\n\n

Taiteilijaduo IC-98<\/a> on Helsinki Biennalissa esill\u00e4 kahdella teoksella<\/a>. Teoksessa Abendland (II: The Place That Was Promised) (2013, nostokuvassa) yksin\u00e4inen, lehdet\u00f6n puu huojuu hiljalleen pimeydess\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 siit\u00e4 lehahtaa hy\u00f6nteisi\u00e4 ja siitep\u00f6ly\u00e4. N\u00e4ky johdattaa melankolisiin pohdintoihin ihmisen paikasta ja tulevaisuudesta. Teoksen nimen \u201dluvatusta paikasta\u201d ei ehk\u00e4 tullutkaan sit\u00e4 mit\u00e4 toivottiin. Teos kuuluu sarjaan Abendland<\/em>, iltaruskon maa. Sana viittaa l\u00e4nsimaihin ja rappeutuvaan sivilisaatioon \u2013 ihmisen j\u00e4lkeiseen maailmaan, jonka aika on syklinen ja hidas. Biennaaliin valmistuva uusi teos on Abendland (H\u00f6stens arkiv), jossa Aleksanterinpatterin pihapuiden toissavuotiset lehdet muodostavat er\u00e4\u00e4nlaisen syksyn arkiston. Tyhjyys lehtien keskell\u00e4 muistuttaa puun poissaolosta. Lehdet ovat osa el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kiertokulkua ja muisto kaikista paikalla kasvaneista puista ja kasveista, jotka rakennus on syrj\u00e4ytt\u00e4nyt. H\u00f6stens arkiv<\/em> on paikkasidonnainen ele, joka sitoo luvatun paikan Vallisaareen.<\/p>\n\n\n\n

Tuomas A. Laitisen <\/a>teos \u03a8Zone <\/a>on installaatioymp\u00e4rist\u00f6, jonka eri materiaaliset osat ovat kytkeytyneit\u00e4 toisiinsa; niiden olemassaolon l\u00e4ht\u00f6kohta on symbioottinen. Teoksen perustana on ajatus kerroksellisuudesta ja materiaalien huokoisesta lomittumisesta toisiinsa. Teoksen kantava kysymys liittyy tiedon muodostumiseen tavalla, jossa asioiden, halujen ja tapahtumien asettaminen tarkkoihin kategorioihin ei ole mahdollista. Teokseen sis\u00e4ltyy mikrobiologisia ja kemiallisia elementtej\u00e4, alkemistisia kuvituksia, lasiosia, videota sek\u00e4 \u00e4\u00e4ni, jota s\u00e4teilytet\u00e4\u00e4n tilassa usealla ultra\u00e4\u00e4nikaiuttimella. Teoksen narratiivit ja reseptit linkittyv\u00e4t ajatukseen vy\u00f6hykkeest\u00e4 ja ekosysteemist\u00e4, jonka sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuu yll\u00e4tt\u00e4en radikaaleja muutoksia ja mutaatioita. Nimi \u03a8Zone<\/em> (Psi Zone) liittyy aaltofunktioon, joka esimerkiksi kvanttifysiikan monimaailmatulkinnan mukaan avaa ovia mahdollisille universumeille.<\/p>\n\n\n\n

Teemu Lehmusruusun House of Polypores<\/a> on hybridim\u00e4inen taideteos, jossa yhdistyv\u00e4t reaaliaikaiset luonnonprosessit, biomateriaalitutkimus ja \u00e4\u00e4nitaide. Teos kuuntelee l\u00e4himets\u00e4n kaatuneissa puissa tapahtuvaa lahoamista ja muuntaa sen urkusarjana soivaksi installaatioksi. Teoksessa sienirihmastoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 rakennesuunnittelu, mykotektuuri, on yhdistetty elektroniikkaan ja lahopuuhun. Teos saa s\u00e4hk\u00f6ns\u00e4 aurinkovoimalasta, ja sen sensorij\u00e4rjestelm\u00e4 kuuntelee eritt\u00e4in herk\u00e4ll\u00e4 tasolla lahopuussa tapahtuvia v\u00e4r\u00e4htely\u00e4 aiheuttavia muutoksia ja liikkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sari Palosaari<\/a> luo Helsinki Biennaalia varten uuden teoksen Eons and Instants<\/a>, jossa pohditaan maan, maapallon ja sen kuoren k\u00e4sitett\u00e4. Vallisaaren historia sotilaallisena linnoitussaarena kietoutuu tulevaisuuteen ja sen kasvavaan mineraalien tarpeeseen. Mineraalien, joita moderni el\u00e4m\u00e4ntapa edellytt\u00e4\u00e4 ja jotka tukevat siirtymist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isiin liikkumismuotoihin. Installaatio koostuu esineist\u00e4, jotka on sijoitettu tilassa olevien metallitasojen p\u00e4\u00e4lle, sivuun ja tueksi. Saarelta ker\u00e4ttyjen kivien sis\u00e4\u00e4n on lis\u00e4tty mineraalijauhetta ja \u00e4\u00e4net\u00f6nt\u00e4 murtolaastia. Teoksen muut elementit, kuten ravintolis\u00e4t, liitt\u00e4v\u00e4t kehomme ja kulttuurimme maankuoreen ja mineraaleihin. Kivet ja materiaalit sek\u00e4 huoneilman kosteus ja l\u00e4mp\u00f6tila vaikuttavat toisiinsa muokaten ja muuttaen teosta itsen\u00e4isesti.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi osa Helsinki Biennaalin ohjelmistoa oli Gustafsson&Haapojan<\/a> n\u00e4yttely Museum of Becoming, joka oli avoinna HAM Helsingin taidemuseossa kes\u00e4kuusta 2020 tammikuun 2021 alkuun. N\u00e4yttely toimi johdatuksena biennaalin teemoihin. <\/p>\n\n\n\n

Helsinki Biennaalin kuratoinnista ja tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo. P\u00e4\u00e4kuraattoreina toimivat HAMin n\u00e4yttelyp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pirkko Siitari ja julkisen taiteen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Taru Tappola. Helsinki Biennaalia johtaa HAM Helsingin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Helsinki Biennaali, 12.6.\u201326.9.2021, Vallisaari <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoa: Helsinki Biennaali<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsinki Biennaali avautuu vuoden lykk\u00e4\u00e4ntymisen j\u00e4lkeen 12.6.2021 ja on avoinna 26.9.2021 asti. Vallisaaressa ja mantereella j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 biennaali toteutuu koronarajoitusten sallimissa puitteissa ja noudattaa terveysturvallisuudessa viranomaisohjeita. Tapahtuma on laatuaan… Lue lis\u00e4\u00e4 \u00bb<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":1314728,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[1339,1342],"class_list":["post-1314727","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-jasentaiteilijoiden-tapahtumat","tag-kotimaa"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1314727","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1314727"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1314727\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1314728"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1314727"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1314727"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.av-arkki.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1314727"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}