Pieni spektaakkeli kohtaamisesta

Astala Lauri

Pieni spektaakkeli kohtaamisesta ottaa katsojan ja hänen ympärillään olevan tilan aktiiviseksi osaksi teosta. Puoliläpäisevä peili riippuu tuolin ja videoprojisointiseinän välissä. Videokuvassa näkyy sama tuoli samassa tilassa. Istuessaan tuoliin katsoja huomaa, että tuolin ja ympäröivän tilan heijastukset osuvat täsmällisesti videokuvan elementteihin. Vaikutelma on yhtaikaa kaksi- ja kolmiulotteinen, mikä hämmentää tila-aistimusta. Videolle ilmestyy mies, joka istuutuu tuolille katsojaa "vastapäätä". Miehen hahmo sulautuu katsojan heijastukseen. Tämän uuden hybridi-henkilön piirteet ovat hämmentävät – katsoja tunnistaa niissä osin itsensä, osin toisen, tuntemattoman. Videon mies alkaa puhua. Yhdeksänminuuttinen monologi kuvaa poissaolevaa henkilöä, jonka kohtaamista, tai kohtaamisen mahdottomuutta, puhuja pohtii. Kertomuksessa sisäinen ja ulkoinen kietoutuvat yhteen. Sekä kertojan että kertomuksen kohteen, mutta myös katsojan, identiteetti muuttuu häilyväksi: kuka tämä toinen on, kuka minä oikeastaan olen? Vain yksi katsoja voi kerrallaan nähdä teoksen siihen tarkoitetusta tuolista. Kertomuksen teksti on laadittu lainauksista Maurice Blanchot’n kirjasta Le Dernier Homme (Viimeinen ihminen).

Tuotantovuosi
2010
Kesto
00:08:55
Tyyppi
Asiasana
Alkuperäinen nimi
Pieni spektaakkeli kohtaamisesta
Suomenkielinen nimi
Pieni spektaakkeli kohtaamisesta
Englanninkielinen nimi
Small Spectacle about Encountering
Tuotantomaat
Finland
Dialogi
Kyllä
Kuvasuhde
Other
Ääni
Kyllä
Työryhmä
Lauri Astala (Tekijä), Lauri Astala (Näyttelijä)
Pressikuvat
Lauri Astala asuu Helsingissä ja Ranskan Avallonissa. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta 1989 ja Chicago Art Institutesta 2001. Astala lukeutuu arvostetuimpiin kotimaisiin mediataiteilijoihimme. Hän tekee veistoksia, videoita ja videoinstallaatioita. Teosten aihepiirit liittyvät kokemukseen ja käsitteisiin tilasta sekä niitä muovaaviin kulttuurisiin rakenteisiin. Astalan teoksia on nähty lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla vuodesta 1989 lähtien, mukaan lukien Eyebeam, New York (2013), Helsingin Taidemuseo (2010), Viron taidemuseo KUMU Tallinnassa (2008) sekä Institut finlandais Pariisissa (2008). Vuonna 2007 Astalalle myönnettiin kuvataiteen valtionpalkinto.