Pilvien kannattelijat

Pathirane Sara

Holding Clouds kuvaa koreografiaa Huangshanin Keltaisen Vuorella Kiinassa. Huang-vuori on kuuluisa klassisista kiinalaisista shan shui vuorivesi-mustemaalauksista. Näkymä vuorelta on usein peittynyt pilviin, vain vuoren huiput ovat joskus näkyvissä. Silti vuorella otetaan nykyään tuhansia valokuvia päivittäin. Paikalliset turistit poseeravat maiseman edessä tehden erilaisia eleitä. Eleiden rytmistä syntyy päivittäin vuorelle jatkuva koreografia maiseman kunniaksi. Chileläisen säveltäjän Fernando Munizagan kappale Mi última palabra china (Viimeinen sanani kiinaksi) sitoo turistien poseeraukset rikkonaiseksi kieleksi. Musiikin avulla pääsemme lähemmäksi painotuksia ja diftongeja, jotka ovat piilossa vuoren pilvien harmaan sävyjen skaalassa. Sävellys perustuu löydöksiin, jotka Munizaga on tehnyt mandariinikiinasta foneettisella analyysillä.

Tuotantovuosi
2018
Kesto
00:09:40
Tyyppi
Asiasana
Alkuperäinen nimi
Holding Clouds
Suomenkielinen nimi

Pilvien kannattelijat

Englanninkielinen nimi

Holding Clouds

Tuotantomaat
Finland, China
Dialogi
Ei
Ääni
Kyllä
Työryhmä
Sara Pathirane (Kuvaaja), Henrik Amberla (Kuvaaja), Sara Pathirane (Käsikirjoittaja), Sara Pathirane (Leikkaaja), Sara Pathirane (Ohjaaja), Fernando Munizaga (Säveltäjä), Sara Pathirane (Tekijä), Sara Pathirane (Tuottaja), Fernando Munizaga (Äänisuunnittelu), Tuuli Penttinen-Lampisuo / AVEK (Rahoittaja), Taiteen edistämiskeskus (Rahoittaja)
Pressikuvat

Sara Pathirane

Syntynyt: 1985

Sara Pathirane käsittelee töissään maisemamaalauksen perinnettä sekä kuvan rajaamisen ja alkuperän problematiikkaa. Hän käyttää arjen ja fiktion välissä liikkuvien videoidensa kuvauskohteina elokuvista ja maalaustaiteesta tunnettuja luontokohteita. Hänen taiteensa saa muodon videotaiteena, live-installaationa ja maalaustaiteena. Pathirane asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on opiskellut Kuvataideakatemiassa sekä Torinon taideakatemiassa. Hänen töitään on ollut esillä esimerkiksi Pietarin Taiga-Spacessa (2016), Colombo Art Biennalessa (2016) ja Kiasmassa (2010, 2013).