Bremerin painajainen  

Viitahuhta Marja

Robert Bremer (1777-1844) oli suomalainen tehtailija, kaivoksen omistaja, alkemisti ja tähtitieteilijä, joka ennusti Turun joutuvan vuonna 1827 vedenpaisumuksen valtaan. Hän antoi asennuttaa perheenjäseniensä ikkunoiden alle veneitä siltä varalta, että tulvavesi alkaisi kohota yöllä. Vedenpaisumus ei toteutunutkaan Bremerin elinaikana, minkä Bremer koki Jumalan ansioksi. Kiitokseksi inhimillisestä virhearviostaan hän rakennutti kivikirkon Teijon kylään. Bremerin painajanen on videoteos, joka heijastetaan pimeän huoneen nurkassa olevaan pieneen puiseen päästävedettävään lasten antiikkisänkyyn, joka on asetettu vinoon seinää vasten. Kuvassa näkyy mustan meren valkeita ja epätarkkoja aaltoja ja vaahtopäitä. Teoksen saksofonilla soitettu äänimaisema tulee piilosta sängyn takaa ja muistuttaa sumutorvea.

Tuotantovuosi
2017
Tyyppi
Asiasana
Alkuperäinen nimi
Bremerin painajainen
Suomenkielinen nimi

Bremerin painajainen

 

Englanninkielinen nimi

Bremer's Nightmare

Tuotantomaat
Finland
Dialogi
Ei
Ääni
Kyllä
Työryhmä
Marja Viitahuhta (Kuvaaja), Marja Viitahuhta (Käsikirjoittaja), Marja Viitahuhta (Leikkaaja), Marja Viitahuhta (Ohjaaja), Taneli Viitahuhta (Säveltäjä), Marja Viitahuhta (Tekijä), Taneli Viitahuhta (Äänisuunnittelu), Marja Viitahuhta (Äänisuunnittelu), Taiteen edistämiskeskus (Rahoittaja), Alfred Kordelinin säätiö (Rahoittaja), Suomen Kulttuurirahasto (Rahoittaja)
Pressikuvat
Marja Viitahuhta (ent. Mikkonen, s. 1979) on helsinkiläinen mediataiteilija, jonka teokset ovat lyhytelokuvia, esityksiä, installaatioita, valokuvia ja kollaaseja. Hänellä on esitystaiteen tutkinto Turun Taideakatemiasta ja kuvataiteen maisterin tutkinto Kuvataideakatemiasta. Hänen teoksiaan on palkittu kansainvälisesti muun muassa Cannesin Cinéfondation-sarjassa ja Stuttgarter Filmwinter -festivaalilla. Useat hänen teoksistaan käsittelevät kuolevaisuutta suhteessa olemassaoloon, tarkastelevat naisten omaelämäkerrallisia tarinoita ja kokemuksia sekä tutkivat tekstin ja kuvan välistä suhdetta. Dokumentaarisia keinoja hyödyntävät teokset sisältävät löydettyä ja kerättyä materiaalia tai pohjautuvat haastatteluihin, henkilökohtaisiin kokemuksiin ja tutkimukseen.