AV-arkki Toiminta Hallitus Artikkelit Hannu Eerikäinen: Videotaide Suomessa Perttu Rastas: Mervi Kytösalmi Special Annamari Vänskä: AV-arkki, lyhyt historia Cécile Dazord: Haastattelu Perttu Rastaan ja Mika Taanilan kanssa Media suomeksi | in english | på svenska Mervi Kytösalmi Special – Suomalaisen videotaiteen unohdettu pioneeri [ Takaisin ] Video- ja mediataiteen kasvaessa aikuiseen ikään ja nykytaiteen keskiöön kiinnostus myös sen historiaan nousee selkeämmin esiin. Uudet tekijäsukupolvet voivat löytää teoksilleen juuria ja esikuvia, kulttuuriset instituutiot tekevät media-arkeologisia kaivauksia ja löytöjä. Vastikään Avanto-festivaaleilla rekonstuktiotiin suomalaisen tutkijan ja futuristin Erkki Kurenniemen elämäntyön merkkipaaluja elektronisten instrumenttien rakentajana ja tuottajana, elektromedian alkemistina, jossa paikantui suomalaiselle mediataiteelle sen varhaisin historia. Mervi Kytösalmi (Mervi Deylitz-Kytösalmi, nykyisin Mervi Buhl-Kytösalmi) ansaitsee nostaa samaan jatkumoon ensimmäisenä suomalaisena videotaiteilijana. Imatralla syntynyt Mervi Kytösalmi matkusti Saksaan ja pääsi opiskelemaan taiteita Kölnin taideakatemian korkeakouluun. Opiskeltuaan perinteistä taidetta viisi vuotta hän kuuli että Düsseldorfin taideakatemiassa voisi opiskella videotaidetta prof. Klaus Rinken johdolla. Osaston opettajiin kuului myös Joseph Beuys ja toinen fluxuslainen Nam June Paik. Kytösalmi aloitti opiskelun Düsseldorfissa 1977. Seuraavien seitsemän vuoden aikana (1978-1984) hän teki videoita, joita voidaan pitää nykyisin suomalaisen videotaiteen alkuna - vaikkakin Saksassa tehtynä ja Saksassa ensiesityksensä saaneina. Ensimmäisen kerran Kytösalmen töitä esiteltiin Suomessa Taide-lehdessä 1979 laajassa Kytösalmen omassa artikkelissa. Itse videoita esitettiin Vanhan galleriassa Asko Mäkelän ja Taide -lehden päätoimittajan Jaakko Lintisen tuottamana 1981. Ensimmäinen suomalaisen videotaiteen kansainvälinenkin kiertue rantautui USA:han jo 1983 Long Beach Art Museumiin, jossa Mervi Kytösalmen töiden lisäksi näytettiin mm. Antti Karin ja työryhmän tietokonegrafiikan alkujuuria maassamme etsivä Kalevala-aiheinen Ukonlintu ja virvaliekki (1982). Samana vuonna 1983 järjestettiin Hanasaaressa laaja lähes 170 osallistujan kolmen päivän konferenssi "Videotaide Pohjoismaissa", jossa tutkittiin videotaiteen tilaa ja kehitysnäkymiä. Konferenssia laajasti Helsingin Sanomissa selvittänyt Marja-Terttu Kivirinta huomasi eksyneensä insinöörien sisäoppilaitokseen, jossa tekniikka tuntui vievän miehiä elektroniikan ihmemaassa ja itse taiteen perään saatiin vain huhuilla. Vaikka jo Kasselin Documentaa 1977 oli kutsuttu video-Documentaksi, eivät 1980-luvun alun teokset vielä riitäneet näyttämään onko videotaiteesta taiteeksi taiteen alttarille. Seminaariin tuskastuneena Kivirinta kirjoittaa, ettei pohjoismainen videotaide vielä kovin kummoista ollut: "...toivoa voi että elektroninen kuvataide vielä kehittyy taiteeksi asti". Nyt tiedämme paremmin. Seminaariin osallistui myös - yhtenä harvoista naisista - Mervi Kytösalmi, joka omassa puheessaan valitteli miesten "mutteri"keskeisyyttä, välineellistä suhtautumista videoon. Video voisi olla itsetutkiskelun peili, persoonan tulkki. Olennaista on ilmaisu, kuvallinen kieli, ei teknologia. Omissa videoissaan Mervi Kytösalmi onkin pääosin oma tähtensä. Hänen videoperformanssinsa katsovat naista hiljaa, tarkkaillen, mutta myös itsetietoisesti ja varmasti. Ne ovat pienen liikkeen ja tilan teoksia, usein tarkkaan ja syvästi rajattuja (kasvot, silmät). Yksinkertainen toisto, mekaaninen liike merkitsevät vahvennettua tulkintaa, joka pakottaa katsojan joko hyväksymään tai hylkäämään. Videoperformanssi on tarkoituksellisesti rajattua teatteria tai elokuvaa. Mervi Kytösalmi jatkoi työssään Joan Jonasin aloittamaa pienten liikkeiden kuvallista alleviivausta. Me voimme katsoa näitä teoksia nyt historiallisina dokumentteina. Mutta vertailtuna oman ajankohtansa muihin, jo usein unohdettuihin teoksiin, osaamme nostaa esiin niiden henkilökohtaista rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Nykyisin jolloin videotaide on kansainvälisesti ja suomalaisittainkin nykytaiteemme parhaita naisten luomia vientituotteita, on tärkeä muistaa Mervi Kytösalmen työt ja nostaa ne jälleen screenille ja liittää ne suomalaisen taiteen lähilukuun oikealle paikalleen. 10.12.02 Perttu Rastas View03 esittää valikoiman Mervi Kytösalmen varhaisia videoteoksia erikoisnäytöksessä. Sivuston kaikki materiaali on suojattu tekijänoikeuslain nojalla. Materiaali on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen käyttöön ja sen kopioiminen kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.