STRATEGIA MEDIATAITEEN PITKÄAIKAIKAISARKISTOINNILLE

STRATEGIA MEDIATAITEEN PITKÄAIKAIKAISARKISTOINNILLE

Julkaistu AVEK-lehdessä syksyllä 2015.

STRATEGIA MEDIATAITEEN PITKÄAIKAIKAISARKISTOINNILLE

Digitoinnista arkistointiin

Mediataide on vakiinnuttanut asemaansa nykytaiteen keskiössä. Suomalaisen visuaalisen taiteen kulttuuriviennissä ja kansainvälisessä näkyvyydessä juuri mediataide on kärkisijoilla.

Digitaaliset sisällöt ovat kuitenkin erittäin haavoittuvia ja helposti tuhoutuvia. Varastetut tietokoneet tai hajonneet kovalevyt saattavat sisältää ainoan kopion merkittävästä teoksesta, tiedostot voivat korruptoitua tai teos toimia vain laitteistoissa ja ohjelmissa, joita ei enää nykypäivänä ole saatavilla. Mediataiteen toimivan arkistoinnin perusteet tuntuvat monesti olevan hukassa niin taiteilijoilta kuin museoiltakin. Joillain museoilla ei ole lainkaan varmuuskopioita kokoelmissaan olevista mediataideteoksista, toisilla analogisten nauhapohjaisten kokoelmateosten digitointia ei vielä ole aloitettu.

Mediataiteen pitkäaikaisarkistointi on perinteisesti ollut alan järjestöjen ja taiteilijoiden oman osaamisen varassa. Vuodesta 2000 alkaen mediataiteen pitkäaikaisarkistointia hoidettiin hankerahoituksella myös Kuvataiteen Keskusarkistossa. Kuvataiteen keskusarkiston mediataiteen arkistointiprojekti teki aktiivista yhteistyötä mm. taiteilijajärjestöjen kanssa. Järjestöt toimittivat hankkeelle vertaisarvioitua materiaalia pitkäaikaisarkistoitavaksi. Hankkeen rahoitus oli kuitenkin pätkittäistä ja toiminta loppui Kansallisgallerian perustamisen myötä vuonna 2014. Mediataiteen arkistointi onkin ollut pari viime vuotta huonommalla tolalla kuin aikaisemmin.

Suomi on viime vuosina panostanut vahvasti erilaisten sisältöjen digitointiin. AV-arkin Kiasman kanssa yhteistyössä järjestämässä Pohjoismaisessa mediataiteen arkistointia käsittelevässä seminaarissa toukokuussa ilmeni, että digitoinnissa olemme muita Pohjoismaita jopa vuosia edellä. Formaattimuunnos ei kuitenkaan vielä takaa sen säilymistä tuleville sukupolville. Tätä varten tarvitaan määrätietoista ja systemaattista pitkäaikaisarkistointia.

Tärkeä osa kulttuuriperintöämme on vaarassa kadota nopeaan tahtiin. Mistä saamme resurssit, toimintamallit ja strategian mediataiteen pitkäaikaistallettamiselle?
Keväällä 2015 on käynnistynyt Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa nykytilannetta sekä luoda kansallinen arkistointistrategia mediataiteelle. Strategiahanke pilottiprojekteineen saatetaan loppuun vuoden 2016 aikana. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen mediataideverkosto ry:n (mediataide.fi) kanssa, pääkoordinaattorina suomalaisen mediataiteen levityskeskus AV-arkki (www.av-arkki.fi). Projektin koordinaattorina toimii mediataiteilija/tuottaja Kati Åberg.

Valtiolliset muistiorganisaatiot ja pitkäaikaissäilytyspalvelu PAS

Digitaalisten sisältöjen pitkäaikainen tai pysyvä säilyttäminen on yhteinen haaste kaikille toimijoille, jotka ovat viime vuosina digitoineet aineistojaan mittavin panostuksin. Nykyään kertyy yhä enemmän myös alkujaan digitaalista aineistoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2008 käynnistämä, laaja Kansallinen digitaalinen kirjasto –hanke (www.kdk.fi) pyrkii edesauttamaan kansallisesti merkittävän materiaalin digitoimista ja säilymistä tuleville sukupolville. Kansallisen digitaalisen kirjaston yhtenä painopistealueena on digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen keskitetyn pitkäaikaissäilytyspalvelun (PAS) suunnittelu ja toteuttaminen. PAS tarjoaa OKMn toimialan kirjastojen, arkistojen ja museoiden pitkäaikaisesti säilytettäville digitaalisille aineistoille ensimmäistä kertaa keskitetyn ja kestävän alustan. Sen käyttöönotto etenee organisaatio kerrallaan ja ensimmäiset käyttöönottajat ovat valtion virastoja. PAS:ssa tiedostot paitsi säilytetään, myös migroidaan seuraaville alustoille vuosien saatossa, eli tiedostojen pitäisi avautua vaikka sadan vuoden päästä.

Mediataide on pitkään ollut valtiollisten muistiorganisaatioiden toimialueissa eräänlainen väliinputoaja – taidemuoto jota mikään muistiorganisaatio ei ole palvellut. Osittain tämä johtuu siitä, että toimivat kanavat muistiorganisaatioihin ovat puuttuneet. Mediataide on uutta kokeilevana taidemuotona monimuotoinen joten kanavia tarvitaan useampia.

Käynnissä olevan kartoituksen keskeisenä tavoitteena on luoda yhteyksiä niihin muistiorganisaatioihin, jotka parhaiten palvelisivat mediataiteen eri tyyppejä. Hankkeen puitteissa tähän mennessä merkittävin päänavaus on, että KAVIn apulaisjohtaja Mikko Kuutti linjasi, että elokuvan muotoista ja näköistä mediataidetta voidaan ottaa KAVIn kokoelmiin. Tätä yhteistyötä ja materiaalinsiirtoon liittyviä käytännön ratkaisuja kehitetään edelleen lähikuukausina strategiahankkeen yhtenä pilottiprojektina.

Mediataiteen arkistoinnin vaikutuksia

Pitkäaikaisarkistoinnin kestävä ratkaiseminen nostaa osaltaan taidemuodon arvostusta ja tukee audiovisuaalisen taiteen asemaa. Useat kotimaiset taidemuseot arkailevat hankkia video- ja mediataideteoksia kokoelmiinsa, koska pitkäaikaisarkistointiin ja konservointiin ei ole resursseja eikä osaamista. Tämä vaikuttaa suoraan taiteilijoiden ansaintamahdollisuuksiin sekä jälkipolville säilytettävään otantaan nykytaiteesta. Mediataidetta päätyy nyt taidemuseoiden kokoelmiin huomattavasti suppeammalla otannalla kuin mitä visuaalisen taiteen kentällä esitetään ja tuotetaan. Myös elokuvan ja kuvataiteen välinen rajapinta on muutoksessa koko ajan digitaalisten tuotantovälineiden sekä jakelukanavien myötä.

Luotettavien arkistointikanavien olemassaolo helpottaisi taidemuseoiden kokoelmien ylläpitoa ja varmistaisi, että kokoelmiin hankitut teokset pysyvät esityskelpoisina. Lisäksi se varmistaisi, että mediataiteesta säilyisi kohtuullinen otanta tuleville sukupolville.
Mediataiteilijoiden pioneerisukupolven vanhetessa on pelättävissä, että yhä enemmän ainutlaatuista materiaalia menneiltä vuosikymmeniltä menetetään. Tämänkin vuoksi arkistointiratkaisut pitäisi saada pikimmiten kuntoon.

Kati Åberg

Lue lisää:
Suomalaisen mediataiteen ja pelikulttuurin kehittämishanke
Pohjoismainen seminaari mediataiteen pitkäaikaisarkistoinnista

Copyright © 2017 AV-Arkki